ÄITEE JA KILPASISKOT

Kesä 1957. Olympiakultamitalisti Siiri Rantanen silittää ensin miehensä Kallen paidan, parsii poikansa housunpersustan ja ryhtyy sitten valmistautumaan Lahden MM-kotikisoihin.

”Niinhän ne sano, että se on poikamiestyttö. Hah hah haa. Niin joo. Mutta ei siellä ollu Värtsilässäkään minusta kettään semmosia, jotka ois hanttiin pannu. Enkä mie tuntenukkaan ku olin vähän sieltä maalta.”

Äitee ja kilpasiskot on näytelmä 1950-luvun suomalaisen naisurheilun ohdakkeisista alkuajoista. Kuinka Äiteestä tuli Äitee.

Esitykset Lahden urheilukeskuksessa Karpalon kentällä 28.6.-7.7.2019

Pe 28.6. klo 18 ensi-ilta
La 29.6. klo 13
Su 30.6. klo 13
Su 30.6. klo 17
Ti 2.7. klo 18
Ke 3.7. klo 18
To 4.7. klo 18
La 6.7. klo 13
Su 7.7. klo 13
Su 7.7. klo 17

Kirj. ja ohj. Timo Taulo

Liput 20 e. Käsiohjelma kuuluu lipun hintaan. Väliaikatarjoilu ravintola Voitossa. Hiihtomuseossa näyttely suomalaisesta hiihtomenneisyydestä Hiihdon henkeä!

 

Yhteistyössä: Lahden Hiihtoseura, Lahden kaupungin Liikuntapalvelut, Hiihtomuseo ja Ravintola Voitto.

 

NAISURHEILIJOIDEN ELÄMÄÄ MM-KISOJEN AATTONA

Ainopuiston teatterin kesäkausi 2019 avataan Äitee ja kilpasiskot -kantaesityksellä juhannuksen jälkeen Lahden urheilukeskuksen Karpalon kentällä. Näytelmä kertoo Cortina d´Ampezzon olympiakultamitalisti Siiri ”Äitee” Rantasen elämästä 1958 MM-kisoihin valmistautuvassa Lahdessa. Näytelmän kirjoittaja ja ohjaaja Timo Taulo kertoo, että näytelmä kuvaa Äiteen mielenkiintoisen hiihtouran lisäksi lahtelaisia talviurheilun voimainpäiviä.
”1950-luvulla lahtelaiset mäkimiehet, Punapaidat, olivat maailman kärkeä, Hiihtoseura järjesti Lahteen yli 200 000 katsojan MM-kisat ja suomalaiset naisurheilijat lykkivät mukaan hiihtomenestykseen. Oman lukunsa tuo Siiri Rantanen

KYLMÄÄ KAHVIA

Äitee Rantanen on ollut aktiivisesti mukana käsikirjoituksen suunnittelussa. Erityisesti näytelmä valottaa naisurheilijoiden asemaa 1950-luvun miesvetoisessa urheilumaailmassa. Se ei ollut vielä kovinkaan arvostettua – ainakaan hiihtojohdon piireissä.
Äiteen ensimmäisestä Oslon olympiamitalista ei keväällä 1952 tullut Lahteen suurta toritapahtumaa. Kun Siiri tuli lentokentältä Lahteen puolilta öin, oli Seurahuoneella häntä vastassa enää oma mies Kalle. Hiihtodelegaatio ei ollut jaksanut odottaa myöhästynyttä linja-autoa. Kahvikin oli jäähtynyt termospulloon.
Omapäisyys miesjohtajien tahtoa vastaan kostautui, kun Äitee sai kilpailukiellon. Siiri olisi halunnut säästellä itseään ja antaa toisille naisille mahdollisuuden voittaa viesti keskenään SM-kisoissa Lappeenrannassa 1962 – ja piti päänsä.
”Veli Saariselle (hiihdon päävalmentaja) soitin ja kysyi että mikä se nyt tämmönen. Hän tuumasi, että kun on köyhä niin pittää olla nöyrä!”

MITEN ÄITEESTÄ TULI ÄITEE

Äitee-nimen Siiri sai roolistaan naishiihtomaajoukkueessa. Hän neuvoi ja antoi harjoitusohjeita nuoremmilleen, ja piti topakasti yllä järjestystä. Tarpeen vaatiessa Siiri uskalsi komentaa miehiäkin.
Maan naishiihdon äiteeksi Siiri taisi nousta suorassa radiolähetyksessä Cortinasta helmikuussa 1956: ”Kuulehan Kalle siellä kotona – koetaha hankkii vähän kukkamultoo – ja niitä pyykinpesuhommii, ei niitä tarvihe pestä, kyllähän mie täältä tulen”, lähetti Siiri terveisiä kotiin Tarvan aamukahvilähetyksessä.
Hiihtouran lisäksi Siiri toimi verhoojana Peemin tehtaalla ja hoiti kotiäidin tehtävät.
”Meil ol sellane naishiihtäjien oma porukka, hiihtosiskot, jonka kanssa myö asioita pohittiin ja kokkoonnuttii”, muistelee Siiri Rantanen. ”Lypy (Oslon olympiakultamitalisti Lydia Wideman) toimi puheenjohtajana. Mukana ol monia miun kilpasiskoja, Sirkka (Polkunen) ja Mirkkukin (Mirja Hietamies)”.

Cortina d´Ampezzo 1956 (kuvat Lahden kaup. museon kuva-arkisto)

Lahti MM58 (kuvat Lahden kaup. museon kuva-arkisto)

[contact-form-7 404 "Not Found"]