Kapteeni ja rullatehtaan Aino (2016)

jullari

Ainopuiston teatteri kantaesitti kesällä 2016 historiallisen näytelmän hovineuvos, kapteeni August Fellmanin elämästä. Näytelmä esitettiin kapteenin kartanon vanhassa puutarhassa, Aino-puistossa.

Mikä mies oli kapteeni Fellman?

Hovineuvos, kapteeni August Fellman (1839–1912) oli vaikutusvaltaisin lahtelainen, silloin kun Lahti oli vielä yksi Hollolan kylä 1800-luvun lopulla ja ponnisteli kaupungiksi 1900-luvun alussa. August Fellman saapui Hollolan Lahteen 1868 puolisonsa Ida Henriettan kanssa ja osti kylän parhaan talon, Kartanon vanhan ratsutilan. Talousmies vaistosi Riihimäen–Pietarin radanrakentamisen vaikutuksen alueen kehittymiseen, eikä aikaakaan kun hän perusti Vesijärven rannoille sahoja (1869), oluttehtaan (1871) ja selloloosatehtaan (1896).

KAPTEENI: Jos minä maksaisin parempaa palkkaa, oltaisiin kohta kaikki köyhiä.

Lahden kylä paloi 1877. Takapajuinen kylänkeskusta rakennettiin uuteen kauppalan kaavaan – nykyajan Lahden ydinkeskustan mittoihin. Fellman vaati tilavaa toria ja väljiä katuja. Kauppalan pääkadun, Aleksanterinkadun, oli oltava tarpeeksi leveä kävelemistä varten. Vapaana juoksevat siat tosin tuhosivat uuden kävelykadun kalliita istutuksia.

”Suureksi lahtelaiseksi” jo elinaikanaan tituleerattu Fellman osallistui omilla varoillaan kotikontunsa sivistystoimintaan. Hän perusti kylän ensimmäisen kansakoulun 1873. Kapteeni rahoitti kansanopiston ensi vuosien toiminnan ja hän tuki aloittelevaa työnväenyhdistystä. Kunnan päätöksenteossa Fellman edusti veroäyreillään kuudesosaa äänistä. Valtiopäivillä hovineuvos puhui talonpoikaissäädyn edustajana Hollolan Lahden puolesta.

KAPTEENI: (tiiraa lankarullaan) Kirkossa Winter saarnaa. Alatorilla ryypätään. Kansallis-Osake-Pankin kasööri haukottelee kun ei näy tilejään tallettavia kauppalalaisia. Selänmäen työväentalolla agitaattori viilaa hampaitaan…

Marraskuussa 1905 kauppalanhallituksen nokkamiehet F. F. Frostell ja E. Carstedt saivat Pietarissa pitkään odotetun keisari Nikolai II:n puumerkin: Lahdesta tuli kaupunki.

Jo kauppala-ajoista alkaen kunnallismiehet olivat yrittäneet ostaa Fellmanin rantamaita kunnalle. Kapteeni omisti maa-alueen nykyisestä Lahdenkadusta Vesijärven rantaan ja Niemeen saakka. Kauppoja ei koskaan Fellmanin elinaikana syntynyt, ei edes satamaa voitu kaupunkiin perustaa. Vasta 1920-luvulla Lahti osti alueet ja kartanon.

KAPTEENI: Kröm… Ida-rouvalle on vaikea puhua emootioasioita. Se on vaikeaa minulle. Toisaalta junkkarikoulussa…

Elokuussa 2016 August, Ida Henrietta, järjestysmies Frostell, pankinjohtaja Carlstedt, pastori Winter, oluttehtailija Mattsson ja monet muut vuosisadan vaihteen lahtelaiset henkilöt heräsivät henkiin teatteriesityksessä Kapteeni ja rullatehtaan Aino.

Tarina vei katsojat aikamatkalle kaupungin juurille vuoteen 1905. Suomen suuriruhtinaskunnassa eletään sortovuosien ja suurten uudistusten aikaa. Työväenliike, naisten oikeustaistelu, raittiusliike, eduskuntauudistus muuttavat yhteiskuntaa ja vaikutukset tuntuvat myös Hollolan Lahdessa.

KAPTEENI (sahan naisille): Ei kai työväki sanele isännälle miten asioita pitää hoitaa? Sellaiseksiko tämä maa muuttuu, että työläiset järjestäytyvät ja ryhtyvät sitten käyttämään valtaansa kaikinpuoliseksi heikkoudeksi?

Ainopuiston teatterissa esiintyi kesällä 2016 yli 60 lahtelaista harrastajaa ja ammattilaista, eläkeläismummoja, kirkonmiehiä, taiteilijoita, kaupunginvaltuutettuja, koululaisia, työväenliikkeen aktiiveja, toimittajia – omissa ammattirooleissaan 111 vuoden takaisessa kotikaupungin tarinassa.

Lainaukset näytelmästä Kapteeni ja rullatehtaan Aino.

 

LUE KAPTEENIN käsiohjelma (pdf)

Kuvia Kapteeni ja rullatehtaan Ainosta

[contact-form-7 404 "Not Found"]