HELISMAAN NUORUUSVUODET LAHDESSA

HERRA HELISMAAN LEMPILAULU kertoo sanoittajamestari Reino Helismaan nuoruuden Lahden-vuosista – kiertueteatterina toteutettava esitys perustuu Helismaan kirjoittamaan 1930-luvulla Lahdessa esitettyyn iltamaohjelmaan ja laulunäytelmään Etelämeren satu.
Viisi lahtelaista musiikintekijää, Konsta Hietanen, Ilpo Kaikkonen, Marko Kemppi, Anna Koukku ja Esa Rimpiläinen, säveltävät näytelmään uusia ralleja Helismaan sanoituksiin. Näytelmän kirjoittaa ja ohjaa Timo Taulo.
Esitykset nähdään elokuussa Anttilanmäellä, jossa Helismaa asui, Paavolassa työväentalon naapurissa sekä Pyhättömänmäellä, jossa Reino ja Lempi löysivät yhteisen lempilaulunsa.

KONELATOJA OPPII

1950-luvulla suureen kansansuosioon noussut viihdetaiteilija Reino Helismaa asui nuoruusvuotensa (1918–1937) Lahdessa Anttilanmäellä ja työskenteli konelatojana enonsa omistamassa Kanervan kirjapainossa. Kirjapainotyössään Helismaa sai kipinän sanoitusten tekemiseen; salamannopeana latojana häneltä syntyi työn ohella kronikoita, riimejä, kupletteja ja seikkailutarinoita.
Lahden työväentalon, Osakkeen tansseissa Reino tutustui Lempiinsä, jonka kanssa meni naimisiin 1936. Kasvava perhe ja kasvavat kulut panivat Helismaan kirjoittamaan entistä ahkerammin, ja osan teksteistä salanimellä.
Helismaa harjoitteli Lahdessa tulevaan tehtäväänsä koko kansan sanoittajana.

SUUKKO-MUISKUT APUUN

Vuonna 1937 Lahden Työväen Näyttämö esitti laulunäytelmän Etelämeren satu, jossa teatteritaitojaan kokeileva Helismaa näytteli prinssi Kokoa ja riimitteli:

”Voi sodan joskus estää
ja hirmuvammat kestää,
mut sota sydämissä
kun riehuu leimuten,
ei auta kuularuiskut,
vaan pikku suukko-muiskut
ja lempi neitosen.”

Vasta perustettua näyttämöä johti tunnettu operettidiiva Dagmar Parmas. Teatterin lavalla Helismaa ei niinkään vakuuttanut; Reinon sisar Impi arvioi, että ”Reino oli joustavan Parmaksen rinnalla suurin piirtein kuin puukuva”, eikä Etelä-Suomen Sanomatkaan löytänyt Helismaan maneerisesta suorituksesta tarpeellista ”pirteyttä eikä luontevuutta”.
Laulunäytelmä oli kuitenkin yleisömenestys, ja se innoitti Helismaata tekemään näytelmätekstejä iltamiin ja muihin tilaisuuksiin.

VANHAN ILTAMAPERINTEEN JÄLJILLÄ

Herra Helismaan lempilaulun kirjoittaja Timo Taulo kertoo, että näytelmä on muokattu Helismaan jäljellä olevien käsikirjoitusten ja laulujen perusteella:
”1930-luvun iltamaohjelma ja laulunäytelmä on entisöity uudelleen esitettäväksi. Helismaan henki elää ja uudet sävelet tuovat tuoreen fiiliksen harmittomiin, mutta hulluihin teksteihin”, Taulo kertoo. ”Esityksessä hahmotellaan vanhaa iltamaperinnettä, joka eli ennen sotia Lahdessakin vahvasti työväentaloilla, nuorisoseuroissa ja kansan ajanvietteenä.”

ESITYKSET

Anttilanmäellä:
Pe 2.8. klo 18 ensiesitys
La 3.8. klo 15
Su 4.8. klo 13
Su 4.8. klo 15

Paavolassa:
Ti 6.8. klo 18
Ke 7.8. klo 18
To 8.8. klo 18

Pyhättömänmäellä:
La 10.8. klo 13
La 10.8. klo 15
Su 11.8. klo 13

Lempi Turunen ja Reino Helismaa vastakihlautuneina Harjantekijänkadun kotipihalla 1936. Lähde: Pennanen-Mutkala: Reino Helismaa. Jätkäpoika ja runoilija. WSOY 1994.

Reino Helismaa Lahdessa 1918-1937

[contact-form-7 404 "Not Found"]