Äitee ja kilpasiskot on näytelmä 1950-luvun suomalaisen naisurheilun kultaisista, mutta niin ohdakkeisista alkuajoista. Näytelmässä kuljetaan 1930-luvun Värtsilässä, Siirin kotikylässä sekä Cortinan talviolympialaisissa 1956 ja Lahden MM-kisoissa 1958.

Esitykset Lahden Urheilukeskuksessa Karpalon kentällä 28.6.-7.7.2019

To 27.6. klo 18
Pe 28.6. klo 18
La 29.6. klo 13
Su 30.6. klo 13
Su 30.6. klo 17
Ti 2.7. klo 18
Ke 3.7. klo 18
To 4.7. klo 18
La 6.7. klo 13
Su 7.7. klo 13
Su 7.7. klo 17

Kirj. ja ohj. Timo Taulo

Käsikirjoituksen lähdeteoksia:

Jaana Kari: Naiseuden kuperkeikka: Lydia Widemanin ja Siiri Rantasen kokemuksia 1950-luvun naisurheilusta (Pro gradu 2000 Jyväskylän yliopisto)

Jari Porttila: Talvilajien olympiasankarit (2017 Docendo)

Paavo Häkkinen: Lahden hiihtoseura 1922-1982: 60-vuotisjuhlajulkaisu (1982 LHS)

Hiihdon MM-kisat 1926-2017 (2016 Mediatalo ESA)

sekä Siiri Rantasen haastattelut talvella 2018.

Liput 20 e. Käsiohjelma kuuluu lipun hintaan. Lippuja saatavana myös Hiihtomuseolta.

Äiteen pääsylippua näyttämällä pääsee tutustumaan Hiihtomuseon näyttelyihin 5 eurolla.

Väliaikatarjoilu ravintola Voitossa.



ROOLEISSA:

Siiri Rantanen, Äitee – Ida-Maria Lius
Kalle Rantanen, seppä – Jan Hagelberg
Päävalmentaja – Kim Ruuska
Hiihtoliiton tohtori – Heikki Moilanen
 
KILPASISKOT CORTINASSA 1956 JA LAHDESSA 1957
Mirja ”Mirkku” Hietamies – Veera Rintala
Sirkka Polkunen – Anne Majaniemi
Lydia ”Lypy” Wideman – Päivi Heimonen
Eva Hög – Sanna Linna
Toini Mikkola – Julia Karppinen
Marisa Virta – Mia Mustaparta
 
KAURILAN KYLÄSSÄ 1930- ja 40-luvuilla
Pikku-Siiri Lintunen – Siiri Vesaaja / Sara Holkeri
Vilho, Siirin isoveli – Urho Notkola / Sisu Aro
Naapurin Toini – Saga Wessman / Hilma Virtanen
Anna Lintunen, Siirin äiti – Kaarina Kaikkonen
Opettajatar Fanni Leistola – Päivi Parkkola
 
Kaurilan kylän lapset 1935: Aune – Adalmiina Teittinen / Minja Karppinen, Helka – Oili Kankaanrinne, Saimi – Elvira Skarhol, Alli – Anna Wexler, Pekka – Samuel Karppanen, Toivo – Santtu Känkänen, Mari – Olivia Keskiväli
 
Rouhiaisen laulavat sisarukset 1946: Hertta, Annikki ja Tamara
– Susanna Niemi, Aino Lehtola, Milja Brandt
 
LAHDESSA 1950-luvulla
Martti Rantanen, Äiteen poika – Karolus Saaristo
Aarre Rantanen, Äiteen poika – Niilo Virtanen
Olavi Kajala, kaupunginjohtaja – Mikko Hannula
Maisa Juntunen, toimittaja – Emmi Korkkanen
Suoma Ilves, LHS:n tyttöosaston ohjaaja – Päivi Parkkola
 
Häklin duunarinaiset 1952/LHS:n talkoolaiset 1957:
Anneli/Lyyli – Hannele Iiskonmäki
Roosa/Saimi – Anneli Iso-Kuortti
Naimi/Emmi – Tuija Kanerva
 
Lahden Hiihtoseuran tyttöosasto 1957: Marja-Liisa – Susanna Niemi, Helena – Liila Kilpiö, Senja – Andrea Wexler, Mirja – Iida Petäjämaa, Pirkko – Milja Brandt, Marjatta – Kiia Kuusinen, Pirjo – Karoliina Karppanen, Marjo – Emilia Kuismanen, Hilkka – Aino Lehtola

Yhteistyössä: Lahden Hiihtoseura, Lahden kaupungin Liikuntapalvelut, Hiihtomuseo ja Ravintola Voitto.

NAISURHEILIJOIDEN ELÄMÄÄ MM-KISOJEN AATTONA

Ainopuiston teatterin kesäkausi 2019 avataan Äitee ja kilpasiskot -kantaesityksellä juhannuksen jälkeen Lahden urheilukeskuksen Karpalon kentällä. Näytelmä kertoo Cortina d´Ampezzon olympiakultamitalisti Siiri ”Äitee” Rantasen elämästä 1958 MM-kisoihin valmistautuvassa Lahdessa. Näytelmän kirjoittaja ja ohjaaja Timo Taulo kertoo, että näytelmä kuvaa Äiteen mielenkiintoisen hiihtouran lisäksi lahtelaisia talviurheilun voimainpäiviä.
”1950-luvulla lahtelaiset mäkimiehet, Punapaidat, olivat maailman kärkeä, Hiihtoseura järjesti Lahteen yli 200 000 katsojan MM-kisat ja suomalaiset naisurheilijat lykkivät mukaan hiihtomenestykseen. Oman lukunsa tuo Siiri Rantanen

KYLMÄÄ KAHVIA

Äitee Rantanen on ollut aktiivisesti mukana käsikirjoituksen suunnittelussa. Erityisesti näytelmä valottaa naisurheilijoiden asemaa 1950-luvun miesvetoisessa urheilumaailmassa. Se ei ollut vielä kovinkaan arvostettua – ainakaan hiihtojohdon piireissä.
Äiteen ensimmäisestä Oslon olympiamitalista ei keväällä 1952 tullut Lahteen suurta toritapahtumaa. Kun Siiri tuli lentokentältä Lahteen puolilta öin, oli Seurahuoneella häntä vastassa enää oma mies Kalle. Hiihtodelegaatio ei ollut jaksanut odottaa myöhästynyttä linja-autoa. Kahvikin oli jäähtynyt termospulloon.
Omapäisyys miesjohtajien tahtoa vastaan kostautui, kun Äitee sai kilpailukiellon. Siiri olisi halunnut säästellä itseään ja antaa toisille naisille mahdollisuuden voittaa viesti keskenään SM-kisoissa Lappeenrannassa 1962 – ja piti päänsä.
”Veli Saariselle (hiihdon päävalmentaja) soitin ja kysyi että mikä se nyt tämmönen. Hän tuumasi, että kun on köyhä niin pittää olla nöyrä!”

MITEN ÄITEESTÄ TULI ÄITEE

Äitee-nimen Siiri sai roolistaan naishiihtomaajoukkueessa. Hän neuvoi ja antoi harjoitusohjeita nuoremmilleen, ja piti topakasti yllä järjestystä. Tarpeen vaatiessa Siiri uskalsi komentaa miehiäkin.
Maan naishiihdon äiteeksi Siiri taisi nousta suorassa radiolähetyksessä Cortinasta helmikuussa 1956: ”Kuulehan Kalle siellä kotona – koetaha hankkii vähän kukkamultoo – ja niitä pyykinpesuhommii, ei niitä tarvihe pestä, kyllähän mie täältä tulen”, lähetti Siiri terveisiä kotiin Tarvan aamukahvilähetyksessä.
Hiihtouran lisäksi Siiri toimi verhoojana Peemin tehtaalla ja hoiti kotiäidin tehtävät.
”Meil ol sellane naishiihtäjien oma porukka, hiihtosiskot, jonka kanssa myö asioita pohittiin ja kokkoonnuttii”, muistelee Siiri Rantanen. ”Lypy (Oslon olympiakultamitalisti Lydia Wideman) toimi puheenjohtajana. Mukana ol monia miun kilpasiskoja, Sirkka (Polkunen) ja Mirkkukin (Mirja Hietamies)”.

Äitee ja kilpasiskot: Sirkka (Anne Majaniemi), Siiri (Ida-Maria Lius) ja Mirkku (Veera Rintala).

Äitee ja kilpasiskot Karpalon kentällä

Lahti MM58 (kuvat Lahden kaup. museon kuva-arkisto)

[contact-form-7 404 "Not Found"]