LAHTELAISTEN MUISTOJEN KIRKKO
Vuonna 1890 lahtelaiset rakensivat oman puukirkon Kolkanmäelle kauppalan reunalle.
Puukirkosta tuli vuosien mittaan lahtelaisille tärkeä ja rakas pyhättö. Se liittyi lahtelaisten arkeen ja juhlaan, näki kasteet, ripit, häät ja hautajaiset. Siellä laulettiin joulunajan hoosianna ja Lutherin sotavirsi; se muistutti lahtelaisia elämänmenosta kumeilla kelloniskuillaan.
Näytelmä kertoo ajasta, kun lahtelaiset päättivät rakentaa oman kirkon, omalla työllään ja omalla uskollaan.
Esitykset Lahden Kirkkopuistossa, Ristinkirkon kainalossa:
La 20.7. klo 16 ensiesitys
Su 21.7. klo 13
Su 21.7. klo 16
Ti 23.7. klo 18
Ke 24.7. klo 18
To 25.7. klo 18
La 27.7. klo 16
Su 28.7. klo 13
Su 28.7. klo 16
Liput 20 e. Puukirkon historiaa esittelevä käsiohjelma kuuluu lipun hintaan. Puukirkkonäyttelyyn vapaa pääsy.
Kirj. ja ohj. Timo Taulo
Yhteistyössä: Keski-Lahden seurakunta
KIRKKO TALKOOTYÖLLÄ
Vuonna 1890 lahtelaiset rakensivat oman kirkon Kolkanmäelle. Hollolan emäseurakunta ei halunnut osallistua rakennuskustannuksiin, ja niinpä lahtelaiset pystyttivät kirkkonsa talkoilla kapteeni August Fellmanin johtaman rakennustoimikunnan ja seurahuoneen anniskelutulojen voimin.
Arkkitehti Albert Mellinin suunnittelemaa kirkkoa rakennettiin kaksi vuotta. Rakennustarpeet saatiin läheltä. Kivijalan lohkareet tuotiin Jalasmäen kalliosta, sammalet hirsiseinien eristeeksi kerättiin Kivistönmäen takaa metsistä, kauppala rakennutti kivijalan ja rakennusmestari R.A. Vettervik hankki kattopellit.
Keski-Lahden puukirkosta tuli Lahden ensimmäinen julkinen rakennus. Kirkko oli aluksi kunnallinen, kauppalan perustama ja kauppalalaisten hoitama. Kauppalan asukkaat maksoivat palkankin kirkon kappalaiselle Hugo Winterille. Seurakunnalle kirkko siirtyi 1915, kun kirkonkokous perusti Lahteen kirkkoherran viran.
Puukirkosta tuli vuosien mittaan lahtelaisille tärkeä ja rakas pyhättö. Se liittyi lahtelaisten arkeen ja juhlaan, näki kasteet, ripit, häät ja hautajaiset. Siellä laulettiin joulunajan hoosianna ja Lutherin sotavirsi; se muistutti lahtelaisia elämänmenosta kumeilla kelloniskuillaan.
Kirkollisten toimitusten lisäksi kirkko antoi lahtelaisille kulttuurisia ja esteettisiä arvoja – nikkarityylillä rakennettu kirkko oli osa kaupungin identiteettiä radiomastojen ja hyppyrimäkien tapaan. Kirkonmäen läheisyydessä sijaitsevat Lahden yhteiskoulu, Lahden kartano ja Lahden lyseo muodostivat puukirkon kanssa yhtenäisen arkkitehtonisen kokonaisuuden.
Kun puukirkko päätettiin 1970-luvulla purkaa, se herätti Lahdessa todellisen kirkkotaistelun. Purkamisen kannattajat väittivät kirkon olevan heikkokuntoinen, edustavan ”epätäydellistä tyyliä”, kallis kunnostaa sekä liian pieni modernin kaupungin kaupunkikuvaan.
Yhtä lailla kuin kauppalalaiset yhteistuumin päättivät rakentaa kirkon, oli 1970-luvun paikallisseurakuntalaisilla vahva vaikutusmahdollisuus puukirkon purkamisessa: Kolkanmäelle haluttiin uusi, uljas pyhättö.
Lahden uusi keskuskirkko, Alvar Aallon suunnittelema Ristinkirkko vihittiin käyttöönsä joulukuussa 1978, tasan neljäkymmentä vuotta sitten. Vanhasta puukirkosta jäi monelle lahtelaiselle rakkaat, mutta hieman kaihoisatkin muistot.
Lähde: Lahden puukirkko 1890-1977, toim. Esko Ryökäs, Keski-Lahden seurakunta 2003
