Vuonna 1890 lahtelaiset rakensivat oman kirkon Kolkanmäelle kauppalan reunalle.
Puukirkosta tuli vuosien mittaan lahtelaisille tärkeä ja rakas pyhättö. Se liittyi lahtelaisten arkeen ja juhlaan, se näki kasteet, ripit, häät ja hautajaiset. Siellä laulettiin joulunajan hoosianna ja Lutherin sotavirsi; se muistutti lahtelaisia elämänmenosta kumeilla kelloniskuillaan.
VANHAN PUUKIRKON TARINA kertoo aikakaudesta, kun lahtelaiset päättivät rakentaa oman kirkon, omalla työllään ja omalla uskollaan.
Näytelmän ensimmäinen näytös esitetään Kirkkopuistossa ja toinen näytös “Puukirkon avajaisohjelma 28.12.1890” Ristinkirkossa. Avajaisohjelman jälkeen tarjotaan puukirkkokahvit.
To 18.7. klo 18
Pe 19.7. klo 18
La 20.7. klo 16
Su 21.7. klo 13
Su 21.7. klo 16
Ti 23.7. klo 18
Ke 24.7. klo 18
To 25.7. klo 18
La 27.7. klo 16
Su 28.7. klo 13 (Esityksessä on viittomakielen tulkkaus.)
Su 28.7. klo 16
Liput 20 e. Lapset alle 7 v. maksutta.
Lipun hintaan kuuluvat käsiohjelma ja puukirkkokahvit avajaisohjelman jälkeen.
Kirj. ja ohj. Timo Taulo
Pallas Tornator, kauppalanenkeli – Jalina Kiintola
Pyhätön, kauppalanenkeli – Jenny Orpana
Tekla Vuori, rullatehtaan työläistyttö – Nella Saario
Julius Johansson, läkkisepän poika – Christian Ruotanen
Juho Johansson, läkkiseppä – Kim Ruuska
Alma Johansson, läkkisepän vaimo – Eva Sireni
Maria Johansson, läkkisepän tytär – Kaisa Nikkilä
August Fellman, kapteeni – Miikku Tolonen
J. G. Snellman, kirkkoherra – Mikko Hannula
Hilma Malka, Säteen raittiussaarnaaja – Marika Kaasalainen
Rullatehtaan kööri:
Karoliina Vuori, köörinjohtaja – Anne Majaniemi, Annastiina – Lena Nikkilä, Sylvia – Marja Räsänen, Taava – Tiina Malaska, Liisi – Marja Okkola, Ottilia – Marianne Siikalampi, Ines – Helena Linttinen
Kauppalan lapset:
Vuokko – Viivi Toivanen, Orvokki – Minea Toivanen, Kielo – Ada Lius, Heta – Aada Okkola, Hertta – Maria Huotari, Lahja – Pinja Liikaluoma, Varpu – Aida Rosenberg
Vuonna 1890 lahtelaiset rakensivat oman kirkon Kolkanmäelle. Hollolan emäseurakunta ei halunnut osallistua rakennuskustannuksiin, ja niinpä lahtelaiset pystyttivät kirkkonsa talkoilla kapteeni August Fellmanin johtaman rakennustoimikunnan ja seurahuoneen anniskelutulojen voimin.
Arkkitehti Albert Mellinin suunnittelemaa kirkkoa rakennettiin kaksi vuotta. Rakennustarpeet saatiin läheltä. Kivijalan lohkareet tuotiin Jalasmäen kalliosta, sammalet hirsiseinien eristeeksi kerättiin Kivistönmäen takaa metsistä, kauppala rakennutti kivijalan ja rakennusmestari R.A. Vettervik hankki kattopellit.
Keski-Lahden puukirkosta tuli Lahden ensimmäinen julkinen rakennus. Kirkko oli aluksi kunnallinen, kauppalan perustama ja kauppalalaisten hoitama. Kauppalan asukkaat maksoivat palkankin kirkon kappalaiselle Hugo Winterille. Seurakunnalle kirkko siirtyi 1915, kun kirkonkokous perusti Lahteen kirkkoherran viran.
Kirkollisten toimitusten lisäksi kirkko antoi lahtelaisille kulttuurisia ja esteettisiä arvoja – nikkarityylillä rakennettu kirkko oli osa kaupungin identiteettiä radiomastojen ja hyppyrimäkien tapaan. Kirkonmäen läheisyydessä sijaitsevat Lahden yhteiskoulu, Lahden kartano ja Lahden lyseo muodostivat puukirkon kanssa yhtenäisen arkkitehtonisen kokonaisuuden.
Kun puukirkko päätettiin 1970-luvulla purkaa, se herätti Lahdessa todellisen kirkkotaistelun. Purkamisen kannattajat väittivät kirkon olevan heikkokuntoinen, edustavan ”epätäydellistä tyyliä”, kallis kunnostaa sekä liian pieni modernin kaupungin kaupunkikuvaan.
Yhtä lailla kuin kauppalalaiset yhteistuumin päättivät rakentaa kirkon, oli 1970-luvun paikallisseurakuntalaisilla vahva vaikutusmahdollisuus puukirkon purkamisessa: Kolkanmäelle haluttiin uusi, uljas pyhättö.
Lahden uusi keskuskirkko, Alvar Aallon suunnittelema Ristinkirkko vihittiin käyttöönsä joulukuussa 1978, tasan neljäkymmentä vuotta sitten. Vanhasta puukirkosta jäi monelle lahtelaiselle rakkaat, mutta hieman kaihoisatkin muistot.
Lähde: Lahden puukirkko 1890-1977, toim. Esko Ryökäs, Keski-Lahden seurakunta 2003
Kauppalanenkelit Pallas Tornator ja Pyhätön