Syksy 1944. Hennalan kantahenkilökunta, Tornatorin siirtolaisväki, sotasairaalan toipilaat, Vihreät sisaret – suomalaiset ovat uuden ajan partaalla. Monet ovat menettäneet kotinsa, uskonsa ja palan isänmaatakin, mutta elämän jälleenrakentamisen on alettava. Se on paras keino paikata murtuneita mieliä.

Esitykset Hennalan Vanhalla sotilaskodilla:

  • pe 3.7. klo 18.00
  • la 4.7. klo 14.00
  • su 5.7. klo 14.00
  • ti 7.7. klo 18.00
  • ke 8.7. klo 18.00
  • to 9.7. klo 18.00
  • la 11.7. klo 14.00
  • su 12.7. klo 14.00
  • ti 14.7. klo 18.00
  • ke 15.7. klo 18.00
  • to 16.7. klo 18.00
  • la 18.7. klo 14.00
  • su 19.7. klo 14.00 ja klo 17.00

Kaikki liput 20 €. Käsiohjelma sisältyy lipun hintaan.

Ryhmävaraukset: p. 040 7010633, väliaikatarjoilut: p. 040 577 2322 / Virpi Kesonen

ELÄMÄÄ SODANJÄLKEISESSÄ HENNALASSA

Ainopuiston teatterin kesän 2020 Lahti-trilogian toinen ensiesitys nähdään heinäkuussa Hennalan sotilaskodilla. ”Eversti ja Tornan tyttäret” sijoittuu syyskuuhun 1944, jolloin kansakunta eli ratkaisun hetkiä. Hennalan varuskunnassa elettiin vaaran vuosien alkua.

”Eversti ja Tornan tyttäret kertoo Hennalan kasarmialueen elämästä Suomen historian ehkä dramaattisimman kuukauden aikana”, kertoo käsikirjoittaja ja ohjaaja Timo Taulo.

”Sota päättyi, rauhan aika alkoi. Käytiin vaikeat rauhanneuvottelut, saatiin raskaat välirauhanehdot. Lapin sodan tuhot, valvontakomission saapuminen, asekätkennän käynnistäminen; ihmiset olivat menettäneet kotinsa, uskonsa ja palan isänmaatakin, mutta jälleenrakentamisen oli alettava.”

Asekätkentä Lahden seudulla

Sodan jälkeen upseerit käynnistivät asekätkennän varautuessaan miehitysuhkaan: käskyn aseiden hajavarastoinnin aloittamisesta syyskuussa 1944 antoi Hennalassa perheineen asunut Päämajan eversti Valo Nihtilä, joka johti operaatiota. Asekätkentä tuomittiin Moskovan väliarauhansopimuksen vastaisena, ja asiasta säädettiin erillislaki, ja vastaavia upseereita vangittiin.

Kenraaliluutnantti Kai Savonjousen poika Matti muistelee sodanjälkeistä aikaa: ”Hennalan kasarmialueella rakennuksessamme nro 5 upseerikerhon vieressä asui seitsemän upseeriperhettä. Oli melkoinen elämän kouraisu yhdeksänvuotiaalle poikaselle, kun talomme seitsemästä isästä neljä pidätettiin tai lähti maasta ja aivan naapuritaloista vielä kaksi eli yhteensä kuusi.”

Kai Savonjousi toimi Hennalassa esikuntapäällikkönä syksyllä 1944.

Evakkoensolaiset naapurissa

Hennalan kasarmialueen naapureiksi syntyi karjalaisyhteisöjä Tornatorille ja Miljoonakylään. Tornator oli 1940-luvun lopulla 700 työntekijän teollinen pikkukylä. ”Evakkoensolaisia” oli siirretty paikkakunnille, joissa oli Enson tehtaita. Enso-Gutzeit Oy teki Tornalla mm. sotakorvauksiin meneviä keittiökalusteita.

Tornalle syksyllä 1944 perheineen muuttanut Olli Heinonen muistelee, että Hennalan kasarmialue eli omaa elämäänsä. Se oli tiukasti vartioitu, mutta varuskunnan lasten kanssa oli paljon tekemistä samaa Länsiharjun koulua kun käytiin.

”Välillä kyllä oli poikajoukkojen välisiä tappeluita, mutta yhteiset urheiluharrastukset yhdistivät. Varuskunnassa vieraileminen verkkoaitojen taakse oli vaikeaa, mutta keinot keksittiin.”

Hennalan motin parannuskeinot

Varuskunnan rauhanajan ensimmäiseen syksyyn oman lukunsa tuo armeijan toipilaskeskuksen, ns. hermokomppanian tarina. Sodan järkytysten vuoksi psykiatriseen hoitoon joutuneita parannettiin Hennalan sotasairaalassa psykiatri Konrad von Baghin menetelmillä, kovalla kurilla ja fyysisellä rasittamisella. Baghin hoitoperiaatteiden mukaan potilaat oli saatava ”pakenemaan sairautta terveyteen”.

Näytelmän esitykset ovat Hennalan vanhan sotilaskodin pihalla ja sotilaskodissa.

Hennalan kasarmialueen historiaa

[contact-form-7 404 "Not Found"]