ARKKIVEISU LUURADASTA

Näytelmä rautatien rakentamisesta Lahden kylään nälkävuonna 1870.

ESITYKSET MYTÄJÄISTEN VETURIVARIKOLLA

la 1.8. klo 13 ja klo 16

su 2.8.klo 13 ja klo 16

ti 4.8. klo 18

ke 5.8.klo 18

to 6.8. klo 18

la 8.8. klo 13 ja klo 16

su 9.8.klo 13 ja klo 16

Seppo Jääskeläisen idean mukaan kirjoittanut ja ohjannut Timo Taulo, puvustus Hanna Kaitila, äänet Teemu Virtanen

Lipun hinta 20 €, sisältää käsiohjelman. Ryhmäliput: p. 040 7010633. Yhteistyössä: Lahden Rautatieharrastajat Topparoikka ry, Lahti-seura, Lahden museot,  Mytäjäisten Kotileipomo Oy

Riihimäki-Pietari -rautatien valmistumisesta 150 vuotta

Riihimäki-Pietari rata toteutettiin osaksi lievittämään maassa vallitsevaa pulaa ja nälänhätää. Jo tieto rakennuspäätöksestä houkutteli talvella 1868 ratalinjalle valtavan määrän työnhakijoita, joilla oli usein perhe mukanaan. Hollola ja Lahden seutu joutuivat ottamaan vastaan suuren osan tästä joukosta.

Nälkäiset työnetsijät ja kerjäläiset toivat mukanaan tauteja. Taudeista oli erityisen kohtalokas lavantauti, joka ahtaissa asunnoissa levisi nopeasti. Hollolan kunta perusti useita tilapäisiä sairaaloita, mutta niissäkin olosuhteet kävivät pian sietämättömiksi. Ratatöiden alettua ja työläisten saatua ensimmäisiä palkkojaan ahdinko vain paheni. Useat sairastuivat tai jopa menehtyivät, kun pitkästä aikaa ruokaa saatuaan ymmärtämättömyydessään söivät liikaa. Taudit ja puute koettelivat myös paikkakuntalaisia. Hollolan noin 7000 asukkaasta kuoli vuonna 1868 yli 1000. Ratatyömaalla kuolleiden määrää ei tarkasti tiedetä, joka tapauksessa tuhannet vainajat antoivat uudelle rautatielle kolkot lisänimet nälkärata ja luurata.

Hollolan seurakunta joutui jo maaliskuussa 1868 kieltämään ulkopaikkakuntalaisten hautaamisen omaan hautausmaahansa. Ratatyöläisille tehtiin radan varteen tilapäisiä hautausmaita. Lahdessa on säilynyt yksi hautauspaikka entisen Järvenpään kylän kohdalla. Ankarasta ajasta jäi Hollolan kuntaan noin neljä sataa orpolasta, joita varten kunnan oli perustettava neljä lastenkotia.

Rakennustyömaa toi Lahteen myös muuta levottomuutta. Alkoholijuomia käytettiin reippaasti ja siitä seurasi usein rähinöitä ja tappeluita. Radanrakennusajan itse nähnyt Alfred Marola muisteli 1940-luvulla, että “ne pohjalaiset, jotka täällä olivat rakentamassa, olivat kovaluontoista väkeä. Puukkoa heiluttivat ja tappelivat näiden omanpaikkakuntalaisten kanssa. Silloin poltettiin täällä kovasti viinaa, tehtiin omatekoista sahtia ja juopottelu alkoi rehottaa kylässä.”

Lähde: Lahden museot

Mytäjäisten veturivarikko

Esitykset järjestetään Mytäjäisten veturivarikolla. Junatalli valmistui radan rakentamisen ohella 1868.

[contact-form-7 404 "Not Found"]